Viimeinen päivitys lentokentältä

Kaikki meistä on käynyt läpi reissun aikana jonkinlaisen flunssan. Eilen illalla Juhalle nousi kuume ja nyt hän on väsynyt matkaaja. Buranan voimin kohti kotia. Onneksi tulin vasta nyt kipeäksi enkä kesken reissun.

Eilen kävimme Cairnsin Botanic Gardensseilla kävelyllä, jossa hyttyset söivät Juhaa - toimi hyvänä hyttyskarkoitteena muille. Lopuksi otimme bussi Cairnsin keskustaan, jotta vältyttiin lisäpaukamilta. Koko päivän tunnelma oli hieman odottavainen enteillen seuraavan päivän kotiinpaluuta. Lounaalla herkuteltiin bugseilla ja hampurilaisilla. Elsalle ostettiin Targetista kasa leluja lentomatkaa varten. Illalla piti vielä mennä Esplanadille grillaamaan makkaroita, mutta kun Juhalle nousi kuume, se jätettiin väliin. Nyt odotettan lentokentällä lähtöä kohti Hong Kongia ja Helsinkiä.

Aika kuluu nopeasti

Aika kuluu nopeasti, vaikka toisaalta siitä, kun oltiin Osakassa tuntuu olevan ikuisuus. Tänään perjantaina on enää yksi kokonainen päivä jäljellä. Cairnsiä tulee taas ikävä. 

Vietimme perjantain Kurandassa. Junalla ylös ja näköalahissilla alas. Kuranda vierailu jäi hyvin lyhyeksi. Saimme olla perillä vain muutaman tunnin, joka kului lähinnä aborginaalitaidetta katsellen. Lintutarhat jäi näkemättä, mutta ehka ensi keralla...

Meininki paluumatkalla bussissa yltyi välillä kovaksi:

Matkalla kämpille täydensimme ruokavarastojamme Rusty's marketsilla, jossa valinnan varaa hedelmistä ja marjoista riittää. 

Oli taas ihana kävellä tänään iltahämärässä auringon laskiessa pitkin rantaa takaisin kämpille, kuunnella lintujen ääniä, ihastella lepakoiden lentoa ja seurata eläväistä rantabulevardia. Huomenna sinne vielä grillaamaan!

Yö riutalla

Tiistaina aikaisin aamulla lähdimme Norman reefille kahdeksi päiväksi ja yhdeksi yöksi sukeltamaan. Reef Experience laiva vei meidät riutalle ja siiryimme määränpäässä Reef Encounter-laivaan, jossa vietimme yön. Reef Encounter matkustaa riuttojen välillä ja tulee maihin vain kerran yhdessä tai kahdessa vuodessa. Vain huoltoon tai kun on liian kova myrsky tulossa.

Kaikki meistä pääsivät tekemään vähintään neljä sukellusta. Useimmiten kaksi sukelsi ja yksi piti seuraa Elsalle. Muutamaan otteeseen myös laivan miehistö piti Elsalle seuraa. Elsa saikin kanssamatkustajista ja miehistöstä paljon uusia ystaviä.

Reef Encounter oli mahtava paikka sukeltaa. Muutaman päivän aikana sai tehdä useita sukelluksia, joten siihen sai varmuutta. Lisäksi meillä oli omat huoneet, joten oli helppo käydä mm. lämpimässä suihkussa sukelluksen jälkeen. Vesi kyllä oli lämmintä jopa 28 asteista, mutta tuuli oli kova, joten märkänä sukelluksen jälkeen tuli vilu. 

Toisena päivänä aamusukelluksella puoli seitsemän aikaan oli niin kova tuuli ja aallokko, että snorkaaminen oli kielletty. Sukelluslupa kuitenkin saatiin ja Teijon pitäessä seuraa Elsalle Juha ja Aino pääsivät sukeltamaan. Tälläkertaa jouduimme hyppäämään laivan sivusta veteen sukellusvarusteet päällä muutaman metrin korkeudelta. Takaisin laivaan meidät vinssattiin aallokon takia ylös laivan perätasanteella. Olipa jännittävää. Haastavat olosuhteet kehittävät tietysti koko ajan sukellustaitoja. Meidän sukellusoppaamme hyppäsi sivusta veteen ennen meitä ja menetti maskinsa! Maskista onkin tärkeää pitää kiinni, kun tekee loikan veteen (kuten Aino alempana näyttää).

Ensimmäisenä iltana Aino ja Teijo pääsivät tekemään yösukelluksen pimeydessä lamppujen kanssa. Hait tulevat aktiivisemmiksi illalla, joten niitä näkyikin paljon sukelluksella.

Yön viettäminen riutalla oli kaikin puolin mukavaa ja hyvä idea. Pisteet siitä Ainolle. Pelkälle päiväretkelle ei tee enää mieli lähteäkään. Matka riutalle kestää aina melkein kaksi tuntia. Tällä tavalla välttyy ylimääräisiltä matkustamisilta ja merisairauksilta. Aallokkoa on ollut aina niin paljon, että matkapahoinvoinnilta ei ole voinut välttyä. Laivalla kerralla pidempään pysyminen oli helppoa myös Elsan kanssa. Elsa nukkuikin laivan keinuessa hyvin. Ei kuulemma herännyt yöllä kertaakaan. 

Tämän oleskelutilan Elsa otti haltuunsa ja sai useita uusia ystäviä:

Hytin ikkunasta oli hienot näkymät riutalle:

Sukelluksilla näimme mm. haita, kilpikonnia, vuokkokaloja, papukaijakaloja, siipisimpun, mureenan ja tietysti paljon värikkäitä koralleja. Sukellukset tehtiin n. 10-16 metrin syvyyksissä ja kestot olivat 30-40 minuuttia. Opas (dive master) oli meillä aina sukelluksella mukana navigoimassa.

Aino menossa snorklaamaan:

Ruokakin laivalla oli poikkeuksellisen herkullista ja laivan kokki yksi Elsan uusista kavereista :). 

Takaisin Cairnsissä

Saavuimme eilen illalla telttailusta ja retkeilystä likaisina Cairnsiin. Olimme etukäteen vuokranneet asunon Airbnb:n kautta. Asunnon omistaja oli meitä juuri sopivasti vastassa päästämään meidät asuntoon sisään. Asunto on varustettu hienolla keittiöllä, joten tänään olemme valmistaneet lounaaksi fish marketilta haettua juuri pyydettyä gruntteria, coral trouttia ja crimson snapperiä.

Aamulla kävimme vielä ennen auton palautusta kävelemässä Cairnsin lentokentän vieressä olevalla magrove broadwalkilla. Samalla kävelyllä kävimme Ainon kanssa vuonna 2009, kun olimme juuri vuokranneet täältä auton. Paikka oli aivan samannäköinen ja ravut möyrivät edelleen magroven mudissa.

Tänään vietetään loppupäivä rentoutuen. Huomenna matkaamme taas riutalle snorklailemaan ja sukeltamaan. Tällä kertaa yövymme laivalla yhden yön.

Sisämaassa vastaan käveli emuja

Undarassa pääsimme tutustumaan kuivempaan ja paahtavampaan ilmastoon. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman paljon skinkkejä ja varaaneita. Tällä kertaa jouduimme tuon tavoiteen osalta pettymään. Kävelyreiteillä eteemme osui vain muutama kymmentä pientä skinkkiä ja jokunen pikku agama.

Toisaalta Undara tarjosi muita elämyksiä. Aamuisin heräsimme ännekkääseen kookaburrien nauruun. Iltaretkellä bongasimme ihastuttavan tawny frogmouthin ja saimme tuntea kuinka joukko lepakoita lentää suoraan kohti illan pimeydestä väistäen vain muutamia senttejä ennen törmäystä. 

Ihailimme myös auringonlaskua kuohuviinin ja hedelmien kanssa. 

Wooroonooran

Woonooroonan - heh ihana sana ja myös mikä ihana paikka. Wonooroonan on yksi hienoista kansallispuistoista Cairnsin lähettyvillä. Mikä parasta, siellä kuulee paljon whipbirdejä. Tällä kertaa sademetsä oli jälleen sateinen, mutta pääsimme hyvällä säällä vierailemaan Ma:Mujen tropical skywalkilla, jossa pääsi kävelemään jopa sademetsän yläpuolellä. Sieltä katsottuna sai taas erilaisen näkymän sademetsään ja sen eläimistöön. Erityisesti jäi mieleen hienot ruskeat kyyhkyt (brown cuckoo-dove), jotka lepäilivät korkeiden puiden latvustossa.

Viimeisellä sademetsäkävelyllä Lake Barrinen ympäri bongasimme myös käärmeen, joka oli aktiivisena  selvästikin saalistusmatkalla.

Elsallakin on ollut retkeilämässä hauskaa varsinkin, kun aina on päässyt matkustamaan meistä jonkun kyydissä:

Jokohan Juha tulisi hakemaan mut teltasta pois...

Kohti sademetsää

Vuokrasimme perjaintaiaamuna auton kymmeneksi päiväksi ja jatkoimme pohjoiseen kohti sademetsää viideksi yöksi.  Automatka vei läpi hienon Great Barrier Reef roadin, jossa valkoiset sademetsää reunustavat hiekkarannat seuraavat toisiaan. Välillä matka kiemurtelee läpi hämyisen ja kapean sademetsätien, jossa taivas katoaa puiden taakse.

Perillä yövyimme kaksi ensimmäistä yötä vanhalla tutulla telttailualuella Noah Beachilla. Tällä kertaa sadetta riitti joka päivälle. Varsinkin öisin on satanut paljon vettä. Onneksi on hyvät retkivarusteet mukana. 

Ensimmäiset päivät Daintreessa kuluivat rannoilla ja broadwalkeilla kävellen. Olemme maistelleet erilaisia tuoreita hedelmiä erityisesti aamupalaksi. Täältä saa myös kahdesta eri paikasta paikallisista hedelmistä tehtyä jäätelöä. Nam nam. Teijo ja Elsa ovat olleet hieman flunssaisia, mutta nyt näyttää heidänkin vointinsa jo paremmilta. Siitäkin huolimatta, että Elsalla on puhkeamassa kaksi uutta poskihammasta paikallisia jaksaa hämmästyttää miten iloinen ja hymyilevä tyttö hän on!

Kolmanneksi yöksi olimme varanneet Jarramali sademetsähuvilan, jotta saimme puhdistautua ja kylpeä ennen taas seuraavaa kahta yötä Noah beachillä. Kaksikerroksinen talo sijaitsi korkealla sademetsässä josta oli hienot näkymät läpi sademetsän aina merelle asti. Toisella terassilla oli kylpyamme, josta pystyi ihailemaan maisemaa. Hyvin hoidetussa puutarhassa lenteli isoja ja värikkäitä perhosia sekä erilaisia pieniä lintuja kukkien joukossa. Pihalta sai myös poimia tuoreita hedelmiä. Nyt kypsymisvuorossa oli ihanimmat aromaattiset sitruunat ja jättimäiset limentapaiset hedelmät, joita noukimme myös mukaan.

Maanantaina palasimme virkeinä ja puhtaina Noah beachille telttailemaan. Kävimme ajelemassa Daintree villagessa ja bongasimme krokotiilit opastetulla jokiajelulla Daintree-joessa. Näimme kolme krokotiilia, yhden ison aikuisen 2,5m, yhden 30 cm poikasen ja yhden nuoren 1m krokotiilin. Näimme myös pajon hienoja lintuja mm. kolme erilaista kuningaskaskalastajaa. Lisäksi muutamia lajeja, joita emme ole aikaisemmin Australiassa vielä nähneetkään mm yöhaikara. Kaiken kaikkiaan onnistunut jokiajelu ja Elsakin kujerteli hienosti repussa mukana. 

Tiistai aamuna Juha ja Aino suuntasivat pikaveneellä riutalle kilpikonnajahtiin Ocean Safarin kyydissä. Eteemme uikin kaksi kilpikonna snorklaillessamme Mackay reefillä. Näimme myös isoja pallokaloja ja hurjasti värikkäitä papukaijakaloja. Teijo jäi siksi aikaa hoitamaan Elsaa Cape Tribulationiin.  

Vielä yksi yö Ihanalla Noah beachillä ja siitä matka jatkuu sisämaahan ensin Lake Tinaroolle ja siitä Undaraan aivan toisenlaiseen ympäristöön - kuivaan, punaiseen ja aurinkoiseen.